Faronin tämän hetkinen tärkein lääketutkimus on vaiheen I/II BEXMAB-tutkimus, jossa tutkitaan bexmarilimabin turvallisuutta, siedettävyyttä ja alustavaa tehoa yhdessä standardihoidon, kuten atsasitidiinin ja muiden hypometyloivien aineiden, kanssa uusiutuneessa tai hoitoresistentissä myelodysplastisessa oireyhtymässä (MDS), akuutissa myelooisessa leukemiassa (AML) ja kroonisessa myelooisessa leukemiassa.
Uusiutuneen tai hoitoresistentin AML:n ja MDS:n eloonjäämisluvut ovat erittäin huonoja, ja toimivia hoitovaihtoehtoja on vähän. Suurin osa leukemiatapauksista kehittyy yli 60-vuotiaille potilaille, ja pitkäaikainen elossaoloaika (tarkoittaen viiden vuoden elossaoloaikaa, joka AML:ssä määritellään parantumiseksi) on pysähtynyt 30 prosenttiin.
Uudet lähestymistavat, kuten immunoterapia, voivat tarjota apua erityisesti yli 60-vuotiaille potilaille, jotka eivät siedä intensiivistä kemoterapiaa, sekä potilaille, joille ei löydy muita tehokkaita hoitovaihtoehtoja sairauden uusiutumisen jälkeen.
BEXMAB-tutkimuksen viimeisimmät tulokset tukevat bexmarilimabin hoitopotentiaalia hematologisissa syöpäsairauksissa. Lääke on ollut erittäin hyvin siedetty tutkimuksessa, ja hoitovasteita on havaittu kaikissa potilasryhmissä ja annoksissa yhdessä atsasitidiinin kanssa.
Viimeisimmissä tuloksissa 80 % potilaista, joita hoidettiin bexmarilimabilla ja atsasitidiinilla, saavutti objektiivisen hoitovasteen, ja kokonaiselossaoloajan mediaani oli 13,4 kuukautta. Elokuussa 2024 FDA myönsi bexmarilimabille Fast Track -statuksen uusiutuneen/hoitoresistentin MDS:n hoitoon, ja joulukuussa 2024 Iso-Britannian MHRA myönsi sille Innovation Passport -statuksen sekä hyväksyi BEXMAB-tutkimuksen myös Isossa-Britanniassa.
MATINS-tutkimus (Macrophage Antibody to Inhibit Immune Suppression) oli Faronin ensimmäinen vaiheen I/II kliininen lääketutkimus, jolla tutkittiin bexmarilimabin käyttöä monoterapiana kymmenessä edenneessä, hoitoresistentissä kiinteässä kasvaintyypissä.
Tutkimuksessa on saatu runsaasti kliinistä näyttöä bexmarilimabin hoidollisista hyödyistä ja sen turvallisuudesta immunoterapiakandidaattina.
Tutkimuksessa saatiin myös erittäin rohkaisevaa näyttöä siitä, että makrofagien muuntuminen kasvaimessa tapahtuu bexmarilimabin annostelun jälkeen johtaen interferoni gamma (IFN-ɣ) -signaaloinnin lisääntymiseen ja samalla hoitohyötyihin. Viimeisimpien tietojen mukaan tutkittavilla, joiden sairaus oli bexmarilimabilla hallinnassa, kokonaiselinaika oli kolminkertainen verrattuna niihin tutkittaviin, joiden sairautta ei saatu hallintaan. Kokonaiselossaoloajan mediaani oli 14,9 kuukautta niillä, joiden sairaus oli hallinnassa verrattuna 4,4 kuukauteen potilailla, joiden sairaus ei ollut hallinnassa.
Ensilinjan immunoterapian resistenssin kehittyminen on yleistä ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä (NSCLC) ja melanoomassa. Hoidon kohdistaminen kasvaimen läheisiinmakrofageihin saattaa murtaa resistenssin. Tässä asetelmassa vaste bexmarilimab + PD-1-yhdistelmähoidolle olisi osoitus resistenssin voittamisesta. Tutkimuksessa suunnitellaan annettava bexmarilimabia ensin 7 päivää ennen bexmarilimab + PD-1-yhdistelmähoitoa. Biomerkkiaineita käytetään laajasti immuuniaktivoinnin ja makrofagien fenotyyppimuutosten tutkimiseen. Tutkijalähtöinen tutkimus.
Immunologisesti kylmät kasvaimet, eli kasvaimet, joiden mikroympäristö on immunosupressiivinen, kuten pehmytkudossarkoomat (STS), ovat osoittautuneet haasteellisiksi iPD-1 hoidoille. Näissä ympäristöissä M2-tyyppiset magrofagit ovat yleisiä ja Clever-1-reseptori on niissä runsaslukuinen. Bexmarilimabin käyttö ensilinjan hoitona solunsalpaajan kanssa voi parantaa kemoterapian tehoa pehmyskudossarkoomissa, eli muuttaa kasvaimet solunsalpaajahoidolle paremmin tehoaviksi. Tutkijalähtöinen tutkimus.
PD-1-inhibiittorien tulokset ovat olleet pettymyksiä immunologisesti kylmissä kasvaimissa (kuten maha-, sappitiesyöpä tai hormonireseptoripositiivinen rintasyöpä). Bexmarilimab voi mahdollisesti muuttaa alun perin resistentit kasvaimet (kylmät) herkiksi PD-1-hoidolle. Voiko bexmarilimab lisätä PD-1estäjien tehoa kuumassa kasvaimissa kuten NCSLC:ssä? Voiko Clever-1/IFN- ɣ -tyypitys toimia ennakoivana biomarkkerina potilasvalinnassa? Faronin sponsoroima tutkimus.
Koska bexmarilimab lisää IFN-ɣ-signaalointia, joka on välttämätön immuunivasteelle kasvaimen mikroyhteisössä, tutkimus tarjoaa mahdollisuuden laajentaa PD-1-hoitoon vastetta saavien potilaiden määrää ja tarjoten siten merkittäviä hyötyjä useammalle potilaalle. Uusien tutkimusten suunnittelu jatkuu